345
tymys, jota tämä kuulumaton julkeus herätti kaikissa sivistyneissä ja riippumattomasti ajattelevissa piireissä, vastasi ensyklikan julkeata sisällystä; mainiosti on niiden sivistyksellisen ja valtiollisen merkityksen osottanut m. m. Daaper "Uskonnon ja tieteen välisten riitojen historiassa " (1875).
Neitsyt Maarian saastuttamaton hedelmöittyminen. Vähemmän vaikuttavalta ja merkityksettömämmältä kuin ensyklika ja paavin erehtymättömyyden oppi näyttää ehkä Maarian saastuttamattoman hedelmöittymisen oppi. Kuitenkin antavat ei vain katoliset papit, vaan myöskin osa oikeaoppisia protestantteja ( esim. Evankelinen allianssi) mitä suurimman merkityksen tälle dogmille. Niinsanottu ”saastuttamattomuus-vala” s. o. valallinen vakuutus uskosta Maarian saastuttamattomaan hedelmöittymiseen, on vielä nykyäänkin miljoonille kristityille pyhänä velvollisuutena. Monet uskovaiset liittävät siihen kahtalaisen käsitteen; he väittävät, että "pyhä henki" on hedelmöittänyt neitsyt Maarian äidin samalla tavoin kuin tämän itsensäkin. Kuitenkin sanotaan saastuttamattoman hedelmöittymisen dogmin alkuaan merkinneen vain sitä, että Maaria itse oli "pyhän hengen " tytär ja senvuoksi vapaa perisynnistä. Vertaileva ja arvosteleva jumaluustiede on hiljattain osottanut, että tämäkään taru, yhtä vähän kuin useimmat muutkaan kristillisen jumalaistaruston kertomukset, ei suinkaan ole alkuperäinen, vaan lainattu vanhemmista itämaisista uskonnoista, varsinkin buddhalaisuudesta. Samallaiset tarut olivat jo useampia vuosisatoja ennen Kristusta yleisiä Intiassa, Persiassa, Vähässä-Aasiassa ja Kreikassa. Jos kuninkaantyttäret tai muut korkeampiin säätyluokkiin kuuluvat neitoset, olematta laillisesti avio-