346
liitossa, joutuivat tulemaan äideiksi, niin selitettiin aviottoman vesan isäksi tavallisesti "jumala" tai "puoli-jumala", tässä tapauksessa tuo salaperäinen "pyhä henki".
Molempien evankelistain, Matteuksen ja Luukkaan, kertomuksen, että myöskin Maarian olisi hedelmöittänyt pyhä henki ja että tämä arvotuksellinen jumala siten olisi Kristuksen todellinen isä, selittävät nykyään useimmat jumaluusoppineet myöhemmin syntyneeksi taruksi, he väittävät, että juutalainen puuseppä Josef oli Jesuksen todellinen isä. Toiset taas selittävät Kristuksen aviottoman syntymän viittaamalla muutamaan apokryfiseen evankeliumiin, johon myöskin Celsus (178 jälk. Kr.) on vedonnut; tämä evankeliumi väittää seuraavaa: I "Josefus Pandera, erääseen kalabresialaiseen, Judeassa oleskelleeseen legionaan kuuluva roomalainen sotapäällikkö vietteli betlehemiläisen Mirjamin, hebrealaisen tytön, ja tuli Jesuksen isäksi”. Tämä kertomus on saavuttanut hyväksymistä varsinkin niiden jumaluusoppineiden piirissä, jotka ovat kieltäneet Kristuksen yliluonnollisen (pyhän hengen aikaansaaman) sikiämisen, mutta halusivat saada hänen isäkseen tunnustetuksi ei juutalaista (kirvesmies Josefia), vaan kreikkalaisen (sotapäällikkö Panderan eli Pantheraksen). Historiallisia todistuksia, jotka saattaisivat vaatia tieteellistä merkitystä, ei ole voitu esittää kummankaan tarun todistamiseksi.
Mielenkiintoinen on muuten se erilainen käsitys ja arvostelu, joihin Europan neljä suurta kristillistä sivistyskansaa ovat tulleet tähän luuloteltuun Mirjamin rakkausromaaniin nähden. Germaanisten rotujen ankarat siveyskäsitteet pakottavat ilman muuta sen hylkäämään;