Ernst Haeckel: Maailmanarvotukset (Weltraetsel) (1912)

Volltext

[Vorige Seite][Index][Nächste Seite]

304

puhtaimmassa muodossa; hän muodosti oleitten kokonaisuutta edustamaan puhtaan substanssikäsitteen, jossa "jumala ja maailma" ovat erottamattomasti yhdistettyinä. Meidän on ihaileminen Spinozan monistisen järjestelmän selvyyttä, varmuutta ja johdonmukaisuutta nykyään sitä enemmän, kun tältä valtavalta ajattelijalta 250 vuotta sitten vielä puuttuivat kaikki ne varmat kokemusperäiset perusteet, jotka on saavutettu vasta 19:nnen vuosisadan toisella puoliskolla. Spinozan suhteesta myöhempään 18:nnen vuosisadan materialismiin ja meidän nykyiseen 19:nnen vuosisadan Monismiimme olemme puhuneet jo tämän teoksen ensimäisessä luvussa. Panteismin leviämiseen laajemmalle, varsinkin saksalaisessa hengenelämässä, ovat vaikuttaneet varsinkin meidän suurimman runoilijamme ja ajattelijamme Wolfgang Goethen kuolemattomat teokset. Hänen ihanat runoelmansa "Jumala ja maailma", ”Prometeus", ”Faust" y. m. ilmaisevat panteismin perusajatuksen mitä täydellisimmässä ja kauneimmassa runomuodossa.

Meidän nykyisen monismimme suhteet aikaisempiin filosofisiin järjestelmiin, samoin kuin sen historiallisen, kehityksen tärkeimmät piirteet, on friedrich Uberweg laajasti esittänyt ”filosofian historian pääpiirteissään” (10:s painos ilmestynyt Berlinissä 1906). Mainion selvän yleiskatsauksen asiasta -tavallaan ”maailmanarvotusten ja niiden ratkaisemisen kokeiden ”sukuhistorian” - on Fritz Skhultze (Dresden) esittänyt teoksessaan "Stammbaum der Philosophie” (”filosofian sukupuu"), jonka toinen painos on ilmestynyt v. 1899.

Ateismi (jumalankieltämys; ”jumalaton maailmankatsomus"). Ei ole jumalaa eikä jumalia, mikäli tällä


Text translated by Väinö Jokinen, files received from Pauli Ojala, HTML-formatting done by Kurt Stüber, October 2003.
Dieses Buch ist Teil von www.biolib.de der virtuellen biologischen Fachbibliothek..
© Kurt Stueber, 2003