297
ja vaikuttavampana kuin taivaallisen hallituksen kolmea miehistä persoonaa. Jumaläidin-palvelus on katolilaisuudessa todella saanut sellaisen merkityksen, että täniän uskontomuodon voi naisellisen yksijumalaisuuden muotona asettaa tavallisen miehisen yksijumaluuden muodon rinnalle. ”Ylevä taivaankuningatar" on tällöin niin etualalla kaikissa mielikuvitelmissa (kuten lukemattomat jumaläidinkuvat ja sadutkin osottavat), että nuo kolme miehistä persoonaa joutuvat sen rinnalla aivan takalistoon.
Mutta nyt on sitäpaitsi uskovaisten kristittyjen mielessä jo aikaisin tähän ylimpäin taivaan hallitsijain joukkoon liittynyt lukuisa joukko kaikenlaatuisia ”pyhimyksiä” ja musikaaliset enkelit pitävät huolta siitä, että ”iankaikkisesta elämästä” ei puutu konserttinautintoja. Rooman paavit -suurimmat silmänkääntäjät, mitä milloinkaan on esiintynyt uskontoa opettamassa! -ovat aina pyrkineet uusilla pyhäksijulistamisilla lisäämään tätä ihmisenkaltaisten pikkujumalien joukkoa. Mutta; runsaimman ja mielenkiintoisimman lisäyksen on tämä harvinainen paratiisiseura saanut 13 p:nä heinäkuuta 1870 senkautta, että Vatikaanin kirkolliskokous silloin julisti paavin Kristuksen maanpäällä olevana sijaisena erehtymättömäksi ja senkautta korotti hänet jumalien vertaiseksi. Jos lisäksi vielä ottaa huomioon katolilaisuuden tunnustaman "persoonallisen perkeleen” ja ”pahat enkelit”, jotka ovat hänen hovikuntanaan, niin tarjoo meille paavilaisuus, tämä nykyaikaisen kristinuskon yhä vielä laajimmin levinnyt muoto, niin kirjavan kuvan mitä runsaimmasta, jumalat ihmisenkaltaisiksi kuvittelevasta monijumalaisuudesta, että sen rinnalla kreikkalainen Olympos on pieni ja mitätön.