271
osa hänen järjestelmässään on jumalalla, maailmankaikkeuden luojalla ja ylläpitäjällä, vastasi hän selvästi ja rehellisesti: "Sire, minä en tarvitse tuota otaksumaa ". Tämän kautta oli avoimesti tunnustettu tämän koneenomaisen maailmansyntyopin jumalankielteinen luonne, mikä sille on yhteistä kaikkien epäelimellistä luontoa tutkivain luonnontieteiden kanssa. Tämä on sitä huomattavampaa, kun Kant-Laplacen teoria vielä nykyäänkin melkein yleisesti hyväksytään. Kun jumalankieltämystä vielä nykyään laajoissa piireissä pidetään perin moitittavana, niin koskee moite koko nykyistä luonnontiedettä, sikäli että nykyinen luonnontiede selittää koko epäelimellisen maailman ehdottoman koneenomaisesti.
Koneenomainen selitystapa yksin antaa meille luonnonilmiöiden todellisen selityksen, se kun johtaa ne todellisista vaikuttavista syistä, liikkeistä, joiden laadun määrää luonnonesineiden itsensä aineellinen kokoonpano. Kant itse terottaa, että "ilman tätä luonnon koneenomaisuutta ei voi olla mitään luonnontiedettä", ja että ihmisjärjen oikeus selittää kaikki ilmiöt koneenomaisesti on rajaton. Mutta kun hän myöhemmin tarkoitusperäisyyttä koskevan arvostelukyvyn arvostelussaan puhui elimellisen luonnon monimutkaisten ilmiöiden selittämisestä, väitti hän, että niiden selittämiseksi tuollaiset koneenomaiset syyt eivät riitä; siinä täytyy muka turvautua tarkotuksenmukaisesti vaikuttaviin lopullisiin syihin. Tälläkin alalla hän kyllä tosin myöntää meidän järjellemme oikeuden käsittää ilmiöt riippuviksi koneenomaisista syistä, mutta selittää järkemme kyvyn siinä suhteessa rajotetuksi. Kumminkin myöntää hän järjellä osittain olevan tämän kyvyn, mutta elämänilmiöiden suurimpaan osaan (ja varsinkin ihmisen sieluntoi-