270
syntyyn" nähden esitettyjen eri otaksuinien arvosteleva esitys on "Elämänihmeitä" koskevan teokseni (Kansanpainos 1906) 15:nnessä luvussa ("Elämän alku ").
Tarkotusperäisyys ja koneenomaisuus. Sekä alkusynnyn otaksumisella että siihen läheisesti liittyvällä hiiliteorialla on mitä suurin merkitys, kun on kysymys ilmiöiden tarkotusperäisyydellisen(dualistisen) ja koneenomaisen (monistisen) selittämisen välisestä vanhasta riidasta. Sen jälkeen kun Darwin kuudettakymmentä vuotta sitten antoi meille eliöitten synnyn monistisen selittämisen avaimen, kykenemme me selittämään- elimellisessä luonnossa havaittavien, tarkotuksenmukaisuutta osottavien ilmiöiden kirjavan moninaisuuden johtuvaksi luonnollisista koneenomaisista syistä, mikä ennen oli ollut mahdollista vain epäelimelliseen luontoon nähden. Yliluonnolliset tarkotuksenmukaisuutta muka synnyttävät syyt, joihin ennen täytyi turvautua luonnossa havaittavan tarkotuksenmukaisuuden selittämiseksi, ovat senkautta käyneet tarpeettomiksi.
Vaikuttavat syyt ja lopulliset syyt. Vaikuttavien syiden ja tarkotuksenmukaisuussyiden (lopullisten syiden) välistä syvää vastakkaisuutta ei luonnonkokonaisuuden selittämiseen nähden kukaan uudenajan filosofi ole esittänyt niin terävästi kuin Immanuel Kant. Kuuluisassa nuoruudenteoksessaan "Yleinen taivaan luonnonhistoria ja teoria" oli hän 1755 tehnyt rohkean yrityksen "selittää koko maailmanrakenteen kokoonpanon ja koneenomaisen synnyn Newtonin periaatteiden nojalla". Hän perusti siinä esityksensä painovoiman aikaansaamiin koneenomaisiin liikeilmiöihin; teoriaa kehitti myöhemmin Laplace edelleen ja perusteli sen suuretieteellisesti. Kun häneltä Napoleon kysyi, mikä