248
sillä olevien elimistöjen luominen; C. ihmisen (jumalan kuvan) luominen. Tällä uskonkäsityksellä on vielä laa- jaa k.annatusta kristittyjen jumaluusoppineiden ja muiden "sivistyneiden" piirissä; monissa kouluissa opetetaan sitä totuutena. Ill. Kuusiosainen luominen: Luominen on (Mooseksen mukaan) tapahtunut kuutena päivänä. Vaikka nykyään enään harvat sivistyneet ihmiset todella uskovat tähän Mooseksen taruun, päntätään se kuitenkin jo varhaisessa lapsuudessa meidän lapsiemme päähän raamatunopetuksessa. Monet varsinkin Englannissa tehdyt yritykset saattaa tuo taru sopusointuun nykyaikaisen kehitysopin kanssa, ovat kokonaan epäonnistuneet. Luonnontieteeseen nähden saavutti se senkautta suuren merkityksen, että Linne luonnonjärjestelmäänsä laatiessaan (1735) omaksui sen ja käytti sitä (itsenäisinä pitämiensä) elimellisten lajien käsitettä muodostaessaan: "On niin monta erilaista eläin- ja kasvilajia, kuin ääretön Olento alussa loi erilaisia muotoja".Tämä dogmi säilytti valta-asemansa jotenkin yleisesti aina Darwinin (1859) ajalle asti, vaikka Lamarck jo v. 1809 oli osottanut sen paikkansapitämättömäksi. IV. Jaksottainen luominen: Maanpallon historian kunkin kauden alussa luotiin uudestaan koko eläin- ja kasvikunta, jonka sitte kunkin kauden lopulla yleinen luonnonmullistus kokonaan tuhosi; on tapahtunut yhtä monta yleistä luomistoimitusta, kuin maanpallon historiassa on ollut geologisia kausia (Cuvierin v. 1818 ja Louis Agassizin v. 1858 esittämä luonnonmullistusoppi). Paleontologia, muinaiseliötutkimus, joka kehittymättömänä alussa näytti tukevan tätä oppia elimellisen maailman yhä toistuneista uudestaanluomisista, on myöhemmin osottanut sen kokonaan vääräksi.