232
alaisia, joita arvosteleva tiede ei tunne. Oikeastaan nuo peruserehdykset eivät nykyään enään kaipaa kumoamista; sillä kokemus ei ole vielä tähän päivään mennen opettanut meitä tuntemaan ainoatakaan aineettoman substanssin muotoa, ei ainoatakaan voimaa, mikä ei liittyisi aineeseen.
Massa eli oleita muodostava aine (Painollinen aine). Tämän aineen painollisen osan tutkiminen on ensi sijassa kemian asiana. kaikki tuntevat sen hämmästyttävän tieteisopillisen edistyksen, mikä tämän tieteen alalla on tapahtunut 19:nnen vuosisadan kuluessa, ja sen tavattoman vaikutuksen, minkä se on saavuttanut kaikilla käytännöllisen sivistyselämän aloilla. Tyydymme tässä siis tekemään vain muutamia painollisen aineen olemuksen tärkeimpiä peruskysymyksiä selvitteleviä huomautuksia. Erittelevää tutkimusta harjottavan (analyyttisen) kemian on, kuten tunnettua, onnistunut todistaa että kaikki lukemattomat eri luonnonesineet ovat kokoonpantuja muutamista n. s. alkuaineista, s. o. yksinkertaisista aineista, joita ei enään voi jakaa sen yksinkertaisempiin aineosiin. Näitä alkuaineita on lukumäärältään noin kahdeksankymmentä. Vain pieni osa niistä (oikeastaan vain neljätoista) on yleisiä ja tärkeitä; enimmät noista alkuaineista ovat harvinaisia ja vähemmän tärkeitä (enimmäkseen harvinaisia metalleja). Näiden alkuaineiden ryhmittäinen sukulaisuus ja ne merkilliset niiden atomipainojen suhteet, jotka Lothar Meyer ja Mendelejeff "alkuaineiden jaksollisessa järjestelmässään" ovat osottaneet oleviksi, osottavat sangen todennäköiseksi sen käsityksen, että alkuaineet eivät ole mitään aineen ehdottomia erikoislajeja, mitään ainaiseksi muuttumattomia suureita. Tuon järjestelmän