225
muuttuu kuumennetun vesihöyryn jännitysvoima koneliikkeen eläväksi voimaksi; kun kuulemme veturin vihellyksen, johtuvat liikkumaan pannun ilman ääniaallot rumpukalvomme ja kuuloluiden sarjan kautta sisäkorvan korvasoppiloon ja sieltä kuulohermoa pitkin ääntätajuaviin hermosolmusoluihin, jotka muodostavat suurten aivojemme kuoren ohimoliuskassa olevan kuulosaran. Koko se ihmeellinen muotojen paljous, joka elää maanpallollamme, on viime kädessä muuttunutta auringonvaloa. Yleisesti tunnettua on, miten ihailtavat tekniikan edistykset nykyään ovat tehneet mahdolliseksi muuttaa eri luonnonvoimat toisikseen: lämpö muutetaan liikevoimaksi, tämä taas va1oksi tai ääneksi, nämä taas sähköksi tai päinvastoin. Sen voimamäärän tarkka mittaaminen, mikä näiden muutosten tapahtuessa on vaikuttamassa, on osottanut, että tuo voimamäärä pysyy muuttumattomana. Tämän perusseikkaisen tosiasian suurta keksintöä oli jo v. 1837 friedrich Mohr Bonniessa, päässyt sangen lähelle; keksinnön suoritti v. 1842 nerokas shwabilainen lääkäri Robert Mayer Heilbronnissa; riippumatta hänestä pääsi Hermann Helmholtz saman tosiseikan perille; hän todisti viittä vuotta myöhemmin, että laki pitää paikkansa ja tuottaa tutkimuksessa hedelmällisiä tuloksia kaikilla fysiikan aloilla. Meidän pitäisi nykyään sanoa, että se pitää paikkansa myöskin fysiologian, elontoimintaopin -s. o. "elimellisen fysiikan", -koko alalla, elleivät sitä vastaan ehdottomasti väittäisi elämänvoimaoppeja kannattavat elontoimintaopintutkijat sekä dualistisen ja spiritualistisen (henkioppisen) suunnan filosofit. Nämä vastaväittäjät ovat sitä mieltä, että ihmisen ominaiset "hengenvoimat" muodostavat erikoisen "vapaitten", yleisen voimalain