209
oleellisesti Samallaisina ja niille annettiin sama nimi.
Kreikankielen sanoja anemos ja psyche, latinankielen anima ja spiritus käytettiin alkuaan merkitsemään tuulen hengähdystä; siitä siirrettiin ne merkitsemään ihmisen hengityksessä tapahtuvaa hengähdystä. Myöhemmin käsitettiin sitte tämä "elävä henki" samaksi kuin "elämänvoima", ja lopuksi sitä pidettiin itsenä sielun olemuksena tai ahtaammassa mielessä sen korkeimpana ilmauksena, "henkenä". Siitä johti sitten edelleen taas mielikuvitus tuon mystillisen mielteen, että on olemassa henkiä, "aaveita"; nehän myöskin kuvitetlaan nykyään vielä useimmiten "ilmaviksi olennoiksi" -joissa kumminkin ilmenee elimistöjen elontoiminnallista toimintaa! - monissa kuuluisissa spiritistipiireissä niitä kaikesta huolimatta valokuvataan!
Nestemäiseksi tai kiinteässä olomuodossa olevaksi ajateltu sielu. Kokeellisen fysiikan on onnistunut 19:nnen vuosisadan viimeisinä vuosikymmeninä saattaa kaikki kaasumaiset aineet nestemäiseen -ja enimmät myöskin kiinteään -olomuotoon. Siihen tarvitaan vain sopivia konelaitteita, jotka kovaa painetta ja kovin alhaista lämpömäärää käyttäen puristavat kaasun kokoon. Ilmamaisten alkuaineiden, hapen, vedyn, typen, ohella on siten myöskin yhdistettyjä kaasuja (hiilihappo) ja kaasusekotuksia (ilmakehän ilma) saatettu kaasumaisesta olotilasta nestemäiseen. Mutta senkautta ovat nuo näkymättömät kappaleet käyneet mahdolliseksi jokaisen nähdä ja eräässä mielessä "käsin koeteltaviksi". Tämän muutoksen kautta on hävinnyt se salaperäinen hämärii, mikä aikaisemmin yleisessä käsityksessä peitti kaasujen olemusta, kun noiden näkymättömien aineiden nähtiin näkymättömyydestään huo-