194
Mutta vielä silloinkaan, kun oppilas jo on saavuttanut "kypsyytensä todistuksen", ei todellisuudessa hänen tajuntansa vielä pitkään aikaan ole kypsä, ja vasta nyt alkaa oikein, henkilön ollessa monipuolisessa vuorovaikutuksessa ulkomaailman kanssa, kehittyä hänen maailmantajuntansa. Nyt vasta kypsyy, iän kolmannella vuosikymmenellä, täydelleen järkevä ajattelu ja samalla tajunta, jotka sitte, henkilön ollessa säännöllisesti kehittynyt, seuraavina kolmena vuosikymmenenä kantavat kypsän hedelmän. Tavallisesti seitsemännen vuosikymmenen alkaessa (milloin aikaisemmin, milloin myöhemmin) alkaa sitte se vitkallinen ja vähittäinen korkeamman henkisen toiminnan taantuminen, joka on luonteenomaista vanhuudelle. Muisti, vastaanottamiskyky ja erikoisseikkoihin kohdistuva mielenkiinto vähenevät vähitellen; sitävastoin säilyvät tuotantokyky, kypsynyt tajunta ja filosofinen yleisiin suhteisiin kohdistuva mielenkiinto vielä kauan. Aikaisemmassa nuoruudessa tapahtuva tajunnan yksilöllinen kehitys todistaa elämän-synnyn peruslain yleisesti päteväksi; mutta vielä myöhempinäkin vuosina huomaa tämän monissa kohdin. Joka tapauksessa vakuuttaa tajunnan yksilökehitys meidät mitä selvimmin siitä tosiasiasta, että tajunta ei ole mikään "aineeton olento", vaan että se on aivojen elontoiminnallista toimintaa, ja että sekään ei ole siis minään poikkeuksena maailman perusaineen laista.
Tajunnan sukukehitys. Siitä tosiasiasta, että tajunta, kuten kaikki muukin sieluntoiminta, riippuu määrättyjen elimien säännöllisestä kehittymisestä, ja että se kehittyy lapsella vähitellen näiden aivoelimien kehittyessä, voi jo suorastaan tehdä sen johtopäätöksen, että tajunta myöskin eläinkunnan piirissä on asteettain historialli-