Ernst Haeckel: Maailmanarvotukset (Weltraetsel) (1912)

Volltext

[Vorige Seite][Index][Nächste Seite]

139

nen puhekielensä kehityksestä. Mutta kielen samoin kuin järjenkin kehityksessä on havaittavissa pitkä sarja eri asteita, jotka yhtäjaksoisesti johtavat alimmilta kehitysasteilta korkeimmille. Kieli on yhtä vähän kuin järki ihmisen yksinomaista omaisuutta. Päinvastoin on kieli sanan laajemmassa merkityksessä yhteisenä korkeamman kehityksen tunnusmerkkinä kaikilla korkeammilla yhteiskunnittain elävillä eläimillä, ainakin kaikilla niveleläimillä ja luurankoisilla, jotka elävät yhteiskunniksi ja laumoiksi yhtyneinä; se on niille välttämätön keskinäiseksi ymmärtämiseksi, ajatustensa ilmaisemiseksi toisilleen. Tämä tarkotus voidaan sitte saavuttaa joko koskettelemalla toisiaan tai antamalla merkkejä toisilleen tai käyttämällä ääniä, jotka merkitsevät määrättyjä käsitteitä. Myöskin laululintujen ja laulavien ihmisenmuotoisten apinain (Hylobates) laulu on äännepuhetta, samoin kuin koirien haukkuminen ja hevosten hirnuminen; edelleen sirkkojen kirskutus ja kaskaitten "laulu". Mutta vain ihmisellä on kehittynyt tuo selvä-äänteinen käsitekieli, mikä tekee ihmisen järjelle mahdolliseksi niin paljon korkeamman toiminnan. Vertaileva kielentutkimus on opettanut, miten lukuisat korkeallekehittyneet eri kansojen kielet ovat hitaasti ja vähitellen kehittyneet muuutamista yksinkertaisista alkukielistä. Romanes on (1893) vakuuttavasti osottanut, että ihmisen käyttämä kieli eroaa vain kehityksensä asteeseen, mutta ei olemukseensa eikä laatuunsa nähden korkeampien eläimien kielestä.

Mielenliikutuksen kehitysasteet. Sillä sieluntoimintain ryhmällä, jota yhteisellä nimellä nimitämme "mieleksi", on tärkeä merkitys sekä tieteisopillisessa että käytännöllisessä järjen tutkimuksessa. Meidän kat-


Text translated by Väinö Jokinen, files received from Pauli Ojala, HTML-formatting done by Kurt Stüber, October 2003.
Dieses Buch ist Teil von www.biolib.de der virtuellen biologischen Fachbibliothek..
© Kurt Stueber, 2003