136
tomien mielteiden" uudistumisena. Useimmilla alemmilla eläimillä lienee kaikki muisti tajutonta. Mutta myöskin ihmisellä ja korkeammilla eläimillä, joilla meidän täytyy otaksua olevan tajuntaa, ovat jokapäiväisen tajuttoman muistin toiminnat verrattomasti tavallisempi ja moninaisempia kuin tajullisen muistin toiminnat; siitä saattaa meidät helposti vakuutetuiksi ennakkoluuloton niiden tuhansien tajuttomien toimien tarkastaminen, joita me joka päivä teemme tottumuksesta, niitä ajattelematta, kävellessämme, puhuessamme, kirjottaessamme, syödessämme y. m. s. toiminnassamme.
IV. Tajullista muistia, jonka eliminä ihmisellä ja korkeammilla eläimillä ovat määrätyt aivosolut, on senvuoksi pidettävä vain myöhään syntyneenä "sisäisenä heijasteluna" samojen sielullisten mielleuudistelujen korkeimpana kehitysasteena, mitkä meidän alemmilla eläimellisillä esi-isillämme ilmenivät hermosolujen tajuttomina tapahtumina.
Mielteiden yhdistyminen. Mielteiden yhdistyminen toisiinsa on myöskin vähitellen kehittynyt alimmilta asteiltaan korkeimmille. Tämän mielleyhtymän tulokset ovat mitä moninaisimpia; mutta siitä huolimatta johtaa sangen pitkä, keskeytymätön vähittäisen kehityksen asteikko alimpien alkeiselimistöjen yksinkertaisimmista mielleyhtymistä aina sivistysihmisen täydellisimpiin aateyhtymiin. Kaikki korkeampi sielunelämä käy sitä täydellisemmäksi, kuta enemmän säännöllinen äärettömän monien mielteiden yhtyminen laajenee, ja kuta luonnollisemmin arvosteleva järki ne järjestää. Unessa, missä tämä arvostelu ei toimi, tapahtuu uudistuvien mielteiden yhtyminen usein mitä sekavimmissa muodoissa. Mutta myöskin mielikuvituksen luomuksissa,