Ernst Haeckel: Maailmanarvotukset (Weltraetsel) (1912)

Volltext

[Vorige Seite][Index][Nächste Seite]

97

vät tykkänään, kun vertaamme toisiinsa niiden tertiääriajalla eläneitä, nyt sukupuuttoonkuolleita esi-isiä, ja kun tutkimuksissamme laskeudumme aina vanhimman tertiääriajan eogeenisiin historian hämäryyksiin. Silloin näemme istukkaeläinten suurta alaluokkaa edustamassa, johon nyt kuuluu enemmän kuin 2,500 lajia, vain pienen määrän pieniä ja merkityksettömiä "alkuistukka-eläimiä"; ja näissä alkuistukkaeläimissä näemme noiden neljän erilaisen istukkaeläinryhmän tunnusmerkit niin hämärinä ja toisiinsa sekaantuneina, että järjenmukaisesti päättäen voimme nuo entisajan eläimet selittää vain nykyaikaisten yhteisiksi kantamuodoiksi. Niillä kaikilla on oleellisesti samalla tavoin muodostunut luusto ja sama vanhimmille istukkaeläimille ominainen hampaisto, jossa on 44 hammasta; kaikkien niiden tunnusmerkkinä on pieni koko ja aivojen epätäydellinen kehitys; niillä kaikilla on lyhyet, viisivarpaiset jalat ja tasainen jalkapohja. Moniin näihin eoseeniajan vanhimpiin istukkaeläimiin nähden oli aluksi epätietoista, oliko ne luettava petoeläimiin vaiko jyrsijöihin, kavioeläimiin vaiko kädellisiin; niin kovin ovat näillä alhaisilla kehitysasteilla toistensa kaltaisia nämä neljä suurta, myöhemmin niin kovin erilaista istukkäeläinten ryhmää. Epäämättömästi on siitä vedettävä se johtopäätös, että ne kaikki polveutuvat yhdestä ainoasta kantaryhmästä. Nämä alku-istukkaeläimet elivät jo puheenaolevan aikakauden edellä käyneellä liitukaudella ja ovat ne todennäköisesti kehittyneet eräästä hyönteisellä eläneiden pussieläinten ryhmästä.

Tärkeimmät kaikista myöhemmistä muinaismaailman eliöitä koskevista löydöistä, jotka ovat valaisseet istukka-eläinten polveutumishistoriaa, koskevat meidän omaa


Text translated by Väinö Jokinen, files received from Pauli Ojala, HTML-formatting done by Kurt Stüber, October 2003.
Dieses Buch ist Teil von www.biolib.de der virtuellen biologischen Fachbibliothek..
© Kurt Stueber, 2003