Ernst Haeckel: Maailmanarvotukset (Weltraetsel) (1912)

Volltext

[Vorige Seite][Index][Nächste Seite]

96

kehityssarja yksityiskohdissaan voidaan vielä nykyistä varmemmin saada selville. Sille jää varmana historiallisena tosiasiana olemaan se tärkeämerkityksellinen tieto, että ihminen polveutuu lähinnä apinasta ja edelleen pitkästä sarjasta alempia luurankoisia. Tämän väitteen loogillista perustelua olen korostanut jo v. 1866 " Yleisen muoto-oppini" seitsemännessä osassa (siv. 427): " Väite, että ihminen on kehittynyt alemmista luurankoisista, ja lähinnä varsinaisista apinoista, on erikoisjohtopäätös, joka ehdottoman välttämättömästi seuraa laajojen havaintojen oikeaksi osottamasta polveutumisopin yleisestä laista".

Tämän, merkitykseltään perustavan väitteen täydelleen todistamiseksi ja tunnustetuksi saattamiseksi ovat merkitykseltään mitä tärkeimmiksi tulleet viime vuosikymmenien muinaiseliötutkimukselliset löydöt, varsinkin lukuisat tertiääriajan sukupuuttoon kuolleiden nisäkkäiden suhteen tehdyt hämmästyttävät löydöt ovat tehneet meille mahdolliseksi esittää tämän tärkeimmän eläinluokan polveutumishistorian peruspiirteissään aina alimmista, munivista nokkaeläimistä ihmiseen asti. Istukkaeläinten neljä pääluokkaa, petoeläinten, jyrsijäin, kavieoläinten ja kädellisten muotorikkat joukot, näyttävät syvien kuilujen toisistaan erottamilta, kun niiden edustajina pidämme silmällä vain niiden nykyään vielä eläviä jälkeläisiä. Mutta nuo kuilut täyttyvät kokonaan ja noiden neljän ryhmän väliset jyrkät eroavaisuudet häviävät tykkänään, kun vertaamme toisiinsa niiden tertiääriajalla eläneitä, nyt sukupuuttoonkuolleita esi-isiä, ja kun tutkimuksissamme laskeudumme aina vanhimman tertiääriajan eogeenisiin historian hämäryyksiin. Silloin näemme istukkaeläinten suurta alaluokkaa edustamassa,


Text translated by Väinö Jokinen, files received from Pauli Ojala, HTML-formatting done by Kurt Stüber, October 2003.
Dieses Buch ist Teil von www.biolib.de der virtuellen biologischen Fachbibliothek..
© Kurt Stueber, 2003