Ernst Haeckel: Maailmanarvotukset (Weltraetsel) (1912)

Volltext

[Vorige Seite][Index][Nächste Seite]

67

nessä ja niin läpinäkyvässä muodossa että niitä ei voi havaita; koko kehitys ei siten olisi mitään muuta kuin munaan sisältyvien osien kasvamista eli kehkeytymistä (evolutsionia). Tätä väärää oppia, joka yleisesti hyväksyttiin aina 19:nnen vuosisadan alulle asti, nimitämme parhaiten ennaltamuodostumisopiksi eli preformatsioni-teoriaksi.

Edellisiin sisältymis-oppi. Ennalta muodostumis-opin likeisessä yhteydessä syntyi 17:nnellä vuosisadalla uusi teoria, joka kovin askarrutti biologien (eläinten ja kasvien elämää tutkivain tiedemiesten) ajatuksia: merkillinen "edellisiinsäsisältymis-oppi". Kun otaksuttiin, kuten olemme nähneet, että jo munassa oli olemassa koko elimistön kaikkien osien aiheet, täytyi siinä ennalta-muodostuneena olla myöskin nuoren sikiön munasarja ja siinä seuraavan sukupolven munat ja niissä taasen seuraavan sukupolven aiheena olevat munat, j. n. e. aina äärettömiin asti! Tuollaisen ajatuksen nojalla laski kuuluisa fysiologi (elontoimintaopintutkija) Haller, että hyvä jumala 6,000 vuotta takaperin -luomisen kuu- dentena päivänä -oli yht'aikaa luonut 200,000 miljoonan ihmisen sikiöt ja sisällyttänyt ne taidokkaasti arvoisan kantaäitimme Eevan munasarjaan. Vallanpa sellainenkin mies kuin suuressa arvossa pidetty filosofi Leibniz omaksui tämän mielipiteen ja käytti sitä hyväkseen monadiopissaan; ja kun sen mukaan sielu ja ruumis ovat ikuisesti erottamattomasti yhdistettyjä, omaksui hän saman mielipiteen koskemaan myöskin sielua; - "ihmisten sielut ovat olleet heidän esivanhemmissaan aina Aatamista alkaen, siis oleitten alusta alkaen (!), niiden samoin aina olleissa ruumiissa".


Text translated by Väinö Jokinen, files received from Pauli Ojala, HTML-formatting done by Kurt Stüber, October 2003.
Dieses Buch ist Teil von www.biolib.de der virtuellen biologischen Fachbibliothek..
© Kurt Stueber, 2003