Ernst Haeckel: Maailmanarvotukset (Weltraetsel) (1912)

Volltext

[Vorige Seite][Index][Nächste Seite]

27

joonia vuosia (paljon enemmän kuin sata miljoonaa vuotta!). 8. Niistä erilaisista eläinsuvuista, jotka elämänsynnyn kehityskulun myöhemmällä ajalla kehittyivät maamme pinnalle, on luurankoisten eläinten suku kehityksen kilpailussa myöhempinä aikoina melkoisesti voittanut kaikki muut. 9. Luurankoisten eläinten tärkeimpänä haarana on vasta myöhään (sillä maailmankehityksen asteella, jota nimitämme triaskaudeksi*) sammakkoeläimistä kehittynyt imettäväisten luokka. 10. Tämän luokan täydellisin ja korkeimmalle kehittynyt haara on kädellisten lahko, joka vasta tertiäärikauden alussa on vähittäisten muutosten kautta kehittynyt alemmista istukkaeläimistä. 11. Kädellisten haaran nuorin ja täydellisin oksa on ihminen, joka vasta myöhemmällä tertiäärikaudella kehittyi eräästä ihmisenmuotoisten apinain ryhmästä. 12. Siten on niin sanottu "maailmanhistoria" mitättömän lyhyt ajanjakso verrattuna pitkään elimellisen maailman historiaan, samoin kuin tämä vuorostaan on vain pieni osanen meidän aurinkokuntainme historiaa; ja samoin kuin meidän maa-äitimme on katoavainen auringonhiukkanen äärettömässä maailmanavaruudessa, niin on vuorostaan

*) Maailmankenityksessä erotetaan useita aikakausia, joista jokainen "todennäköisesti on kestänyt miljoonia vuosia" Luetellen vanhimmista nykyaikaan asti, ovat nämä maailmankehityksen aikakaudet seuraavat: I. arkeinen aika, jonka myöhempää osaa on sanottu kambriumiksi ; II. paleozooinen aika, jonka alajaksoja, taas vanhimmasta nuorimpaan luetellen, ovat siluurikausi, devonikausi. kivihiilikausi ja perminen kausi; III. mesozooinen aika, jonka alajaksoja ovat triaskausi, jurakausi ja liitukausi; IV. kenozooinen aika eli tertiääriaika, jonka alajaksoja ovat eoseeni, oligoseeni, mioseeni ja plioseeni; V. kvartiääriaika, jonka alajaksoja ovat diluuvinen kausi ja alluuvinen kausi eli nykyaika. -Suom. muist.


Text translated by Väinö Jokinen, files received from Pauli Ojala, HTML-formatting done by Kurt Stüber, October 2003.
Dieses Buch ist Teil von www.biolib.de der virtuellen biologischen Fachbibliothek..
© Kurt Stueber, 2003