26
Maailmantieteellinen näkökanta. Näiden kolmen antropistisen dogmin, samoin kuin monien muiden dualistisen filosofian ja oikeaoppisen uskonnon katsomusten paikkansapitämättömyys käy selväksi, heti kun arvostellen tarkastamme niitä monismimme maailmantieteelliseltä näkökannalta. Ymmärrämme sillä tuota maailmankaikkeuden laajaa katselua, jonka meille tekee mahdoIliseksi monistisen luonnontuntemuksemme korkein katsantokanta. Silloin tulemme vakuutetuiksi seuraavien tärkeiden maailmantieteellisten oppilauselmien totuudesta:
1. Maailmankaikkeus (universumi eli kosmos) on iankaikkinen, ääretön ja rajaton. 2. Maailmarikaikkeuden substanssi (perusaines) molempine ominaisuuksineen, jotka ovat aine ja tarmo, täyttää äärettömän avaruuden ja on ikuisessa liikkeessä. 3. Tämä liike tapahtuu äärettömän ajan kuluessa yhtenäisenä kehityksenä, jonka kestäessä jaksottain vaihtelevat syntyminen ja häviäminen, kehitys ja surkastuminen. 4. Lukemattomat taivaankappaleet, jotka ovat hajallaan koko avaruuden täyttävässä eetteriaineessa, ovat kaikki substanssilain (maailman perusaineksen lain) alaisia. 5. Meidän aurinkomme on yksi näistä lukemattomista vähitellen häviämään tuomituista taivaankappaleista, ja meidän maanpallomme on yksi niistä lukuisista samoin häviämään tulevista kiertotähdistä, jotka kiertävät aurinkoa. 6. Meidän maamme on läpikäynyt pitkän jäähtymiskehityksen, ennenkun sen pinnalle voi syntyä juoksevaa vettä ja samalla ensimäinen elimellisen elämän ehto. 7. Senjälkeen seurannut elämänsynnyn kehitys, vitkaisa lukemattomien elimellisten muotojen kehittyminen ja muodostuminen, on vaatinut aikaa useita mil-