403
sielun kuolemattomuutta ja tahdon vapautta koskevat dogmit. Edelläolevassa maailmanarvotusten käsittelyssäni olen jyrkästi terottanut johdonmukaista monistista katsantokantaa ja selvästi osottanut sen sekä dualistisen, nykyään vielä vallitsevan maailmankatsomuksen vastakkaisuutta.
Tukenani siinä suhteessa on melkein kaikkien uusaikaisten luonnontutkijain mielipide, joilla yleensä on taipumusta ja rohkeutta viimeistellyn filosofisen vakaumuksen tunnustamiseen. Mutta en voine ottaa jäähyväisiä lukijoiltani, viittaamatta sovittavasti siihen, että tämä jyrkkä vastakkaisuus johdonmukaisesti ja selvästi ajatellen jossakin määrässä lievenee, jopa voi käydä ilahuttavaksi sopusoinnuksikin. Täysin johdonmukaisesti ajatellen, sovelluttaessa korkeimpia periaatteita maailmankaikkeuden elimellisen ja elimettömän luonnon koko alalle, lähenevät teismin ja panteismin, elämänvoimaopin ja elämän koneenomaisuutta selittävän opin vastakohdat jopa koskettamaan toisiaan. Mutta, epäilemättä kyllä, johdonmukainen ajattelu on aina oleva harvinaisena luonnonilmiönä! Verrattomasti enimmät kaikista filosofeista tahtoisivat oikealla kädellään vallata puhtaan, kokemukselle perustuvan tiedon, mutta eivät voi samalla jättää mystillistä, ilmestykselle perustuvaa uskoa, joka heitä pitää kiinni vasemmasta kädestä.
Ihanteellisen dualismin vanha maailmankatsomus mystillisine ja ihmiskeskeisine dogmeineen raukeaa muraksi; mutta sen kautta syntyneen valtavan mura-tantereen yli kohoo ylevänä ja ihanana meidän tosioloisen monismimme uusi aurinko, joka näyttää meille luonnon ihmeellisen temppelin kaikessa komeudessaan.