Ernst Haeckel: Maailmanarvotukset (Weltraetsel) (1912)

Volltext

[Vorige Seite][Index][Nächste Seite]

392

muunteluja aivan samoin kuin täälläkin. VII. sitävastoin on todennäköisempää, että muilla kiertotähdillä on kehittynyt muunlaatuisia korkeampien kasvien ja eläinten perusmuotoja, jotka ovat vieraita meidän maanpallollemme; ehkä myöskin jostakin korkeammasta eläinryhmästä, joka on luurankoisia kehityskykyisempi, on muodostunut korkeampia olentoja, jotka älyyn ja ajattelukykyyn nähden ovat melkoista etevämpiä kuin me maan ihmiset. VIII. Sen mahdollisuuden, että me ihmiset milloinkaan voisimme päästä suoranaiseen vuorovaikutukseen tuollaisten muiden kiertotähtien asukkaiden kanssa, näyttää tekevän mahdottomaksi meidän maanpallomme ja muiden taivaankappalten välinen suuri etäisyys ja ilman puuttuminen tavattomasta, pelkän eetterin täyttämästä välillä olevasta maailmanavaruudesta.

Samalla kun nyt monet tähdet todennäköisesti ovat samalla elämänsynnyn kehitysasteella kuin maanpallokin, ovat toiset jo ehtineet pitemmälle ja käyvät "kiertotähtien vanhuudenijälle" ehdittyään kohti kuolemaa, samaa loppua, joka varmasti on tuleva maanpallonkin osaksi. Kylmään avaruuteen tapahtuvan lämmönsäteilyn vuoksi laskee lämpimyys vähitellen niin alhaiseksi, että kaikki juokseva vesi jähmettyy jääksi; samalla käyelimellinen elämä mahdottomaksi. Samalla myöskin kutistuu pyörivien taivaankappalten ainejoukko yhä voimakkaammin kokoon; niiden kiertonopeus muuttuu vähitellen. Kiertotähtien radat käyvät yhä pienemmiksi, samoin niiden ympäri kiertävien kuiden radat. Lopuksi syöksyvät kuut kiertotähtiinsä ja nämä aurinkoon, josta ne ovat syntyneet. Näissä yhteentörmäyksissä kehittyy taas tavattornia määriä lämpöä. Yhteen-


Text translated by Väinö Jokinen, files received from Pauli Ojala, HTML-formatting done by Kurt Stüber, October 2003.
Dieses Buch ist Teil von www.biolib.de der virtuellen biologischen Fachbibliothek..
© Kurt Stueber, 2003