Ernst Haeckel: Maailmanarvotukset (Weltraetsel) (1912)

Volltext

[Vorige Seite][Index][Nächste Seite]

382

että noita israelilaisia ja kristillisiä satuja ja pyhimys- taruja ei enään opeteta "totuutena", vaan samoin kuin kreikkalaisia ja roomalaisiakin taruja mielikuvituksen tuotteina; sen kautta ei suinkaan vähennetä, vaan korotetaan, sitä siveellistä ja kauneudellista arvoa, mitä niissä on. -Mitä Raamattuun tulee, niin olisi tämä kirja annettava lapsille vain huolellisesti toimitetun lyhennyksen ("kouluraamatun") muodossa; senkautta estettäisiin lapsen mielikuvitus tahrautumasta niillä lukuisilla

siivottomilla jutuilla ja epäsiveellisillä kertomuksilla, joita varsinkin Vanhassa Testamentissa on niin runsaasti.

ValtIo ja koulu. Sitten kun uusaikainen sivistysvaltio on vapauttanut itsensä ja koulun kirkon orjuuden kahleista, on se sitä paremmin voiva omistaa voimansa ja huolenpitonsa koulun hoitamiseksi. Hyvän kouluopetuksen arvaamattoman suuri arvo on käynyt meille sitä selvemmäksi, kuta enemmän kaikki uusaikaisen sivistyselämän haarat 19:nnen vuosisadan kuluessa ovat kehittyneet. Mutta opetusmenettelytapojen kehitys ei samalla suinkaan ole edistynyt yhtä nopeasti. Laajasuuntaisen koulunuudistuksen välttämättömyys käy yhä selvemmäksi. Uudistuksessa olisi otettava huomioon varsinkin seuraavat seikat: 1. Tähänastisessa opetuksessa on yleensä ihmisellä ja varsinkin hänen kielensä kieliopillisella opiskelulla ollut pääosa; luonnontieto on jäänyt aivan syrjäytetyksi. 2. Uudessa koulussa täytyy luonnon tulla pääasiaksi; ihmisen tulee saada oikea käsitys siitä maailmasta, jossa hän elää; hän ei saa olla luonnon ulkopuolella vielä vähemmän sen vastakohtana, vaan tulee hänen olla sen korkeimpana ja jaloimpana tuloksena. 3. Klassillisten kielten (latinan ja kreikan) tutkiminen, joka tähän asti monissa oppikouluissa on


Text translated by Väinö Jokinen, files received from Pauli Ojala, HTML-formatting done by Kurt Stüber, October 2003.
Dieses Buch ist Teil von www.biolib.de der virtuellen biologischen Fachbibliothek..
© Kurt Stueber, 2003