367
Kantin tavoin, että siveyden maailma on kokonaan riippumaton aineen maailmasta ja noudattaa aivan erilaisia lakeja; siten olisi myöskin ihmisen siveellinen tajunta, siveellisen elämän perusteena, aivan riippumaton tieteellisestä maailmantuntemuksesta ja päinvastoin rakentuisi uskonnolliselle uskolle. Siveellisen maailman seikkojen tietäminen tapahtuisi senmukaan uskovaisen käytännöllisen järjen välityksellä, luonnon eli aineellisen maailman tietäminen sitävastoin puhtaan eli tieteisopillisen järjen välityksellä. Tämä Kantin filosofian ilmeinen ja tajuliinen dualismi oli sen suurin ja pahin virhe, se on saanut tavattoman paljon sekavuutta aikaan, ja sillä on mahtava vaikutus vielä nykyäänkin. Ensin oli arvosteleva Kant suuremmoisessa ja ihailtavassa "puhtaan järjen arvostelussaan" valaisevasti osottanut, että nuo metafysiikan kolme suurta keskusdogmia, persoonallinen jumala, vapaa tahto ja kuolematon sielu, ovat ja tulevat aina olemaan aivan kaikkea järkeen käypää perustetta vailla. Mutta myöhemmin rakensi dogmaattinen Kant käytännöllisen järjen loistavan aatteellisen ilmalinnan, johon laitettiin kolme mahtavaa kirkonlaivaa noiden kolmen mystillisen jumaluuden asuinsijoiksi. Kun heidät ensin oli pääovesta järjellisen tiedon avulla viety ulos, palasivat ne nyt takaovesta järjenvastaisen uskon avulla taasen takaisin.
Vaikka nyt tuo Kantin kummankin järjen ilmeinen vastakkaisuus, puhtaan ja käytännöllisen järjen periaatteeliinen vastakohtaisuus, tunnettiin ja tuoliainen käsitys osotettiin vääräksi jo 19:nnen vuosisadan alussa, jäi se kuitenkin nykypäiviin asti laajojssa piireissä vallitsevaksi. Uuskantilaisten nykyaikainen koulu saarnaa vielä nykyään "palaamista Kantiin" mitä innokkaimmin