363
nauttimaan maisemista ja opettaa heille mitä kiitollisin taito piirustamalla ja vesivärlmaalauksella kiinnittämään niiden piirteet mieleensä.
Nykyaikainen luonnonnautinto. Se ääretön runsaus kaunista ja ylevää, mikä luonnossa on, tarjoo jokaiselle ihmiselle, jolla on avoimet silmät ja kauneusaistia, ehtymättömän rullsaasti mitä ihanimpia antimia. Mutta niin arvokas ja onriellistuttava kuin kunkin sellaisen eri antimen välitön nauttiminen on, niin lisääntyy sen arvo vielä suuresti, kun oppii tuntemaan niiden merkityksen ja niiden suhteen muuhun luontoon. Kun Aleksander von Humboldt (1845) suuremmoisessa "Kosmos"-teoksessaan julkaisi "aineellisen maailman kuvauksen luonnokseni”, kun hänen mallikelpoisessa teoksessaan "Ansichten der Natur" ("Luonnon näköaloja") mitä onnellisimmalla tavalla yhdisti tieteellisen ja kauneudellisen luonnonymmärtämyksen, on hän täydellä syyllä huomauttanut, miten läheisesti jalostunut luonnonnautinto riippuu "maailmanlakien tieteellisestä tuntemisesta" ja miten molemmat yhdessä auttavat ihmisolentoa kohoamaan korkeammalle täydellisentymisen asteelle. Hämmästyvä ihmettely, jota tuntien me tarkastamme tähtitaivasta tai vesipisaran mikroskooppista elämää, kunnioitus, jota tuntien me tutkimme tarmon ihmeellistä vaikutusta liikkeellä olevassa aineessa, hartaus, jota meissä herättää kaikkikäsittävän substanssilain vaikutus luonnossa, kaikki ne ovat meidän mielen-elämämme osia, jotka kuuluvat "luonnollisen uskonnon" käsitteen piiriin.
Tämä elämä ja tulevainen elämä. Ylläviitattu nykyaikana tapahtunut edistys toden tuntemisessa ja kauniin nauttimisessa ovat yhtäläisesti toiselta puolen