Ernst Haeckel: Maailmanarvotukset (Weltraetsel) (1912)

Volltext

[Vorige Seite][Index][Nächste Seite]

355

mihin on pyrittävä kun nämä kristinuskon muodot vaihdetaan noihin nykyaikaisiin. Sillä kristinuskolla on (alkuperäisessä, puhtaassa muodossaan) kaikista erhetyksistään ja puutteistaan huolimatta niin suuri siveellinen arvo; se on puolentoista vuosituhannen varrella liittynyt niin läheisesti meidän tärkeimpiin yhteiskunnallisiin ja valtiollisiin laitoksiimme, että meidän on, uutta monistista uskontoamme perustaessamme, mahdollisimmassa määrin liitettävä uusi jo olemassaoleviin käsityksiin. Emme tahdo mitään uskonnollisen hengenelämän väkinäistä kumousta vaan sen järkevää uudistusta.

I.Totuuden ihanne. Olemme edellisistä (varsinkin ensimäiseen ja kolmanteen teoksen osaan sisältyneistä) tutkielmista tulleet vakuutetuiksi siitä, että puhdas totuus on löydettävissä vain luonnontuntemuksen temppelistä, ja että ainoina oikeina, siihen todella johtavina teinä ovat arvosteleva "havainto ja mietiskely", kokemuksellinen tosiasiain tutkiminen ja järjellinen niissä vaikuttavien syiden tunteminen. Siten saavutamme puhtaan järjen avulla todellisen tieteen tuntemuksen, sivistyneen ihmiskunnan kalleimman aarteen. Sitävastoin on meidän tärkeistä, 16:nnessa luvussa esittämistämme syistä kiellettävä kaikellaisen niinsanotun "ilmestyksen" mahdollisuus, hylättävä kaikki nuo uskonkuvitelmat, jotka väittävät yliluonnollista tietä tultavan sellaisten totuuksien tuntemiseen, joiden keksimiseen meidän järkemme ei riitä. Kun nyt koko juutalaiskristillisen uskonnon, samoin kuin islamilaisenkin, uskontorakenne perustuu sellaisille luulotelluille ilmestyksille, kun edelleen nämä mystilliset mielikuvituksen tuotteet ovat suoranaisessa ristiriidassa selvän kokemusperäisen luonnontuntemuk-


Text translated by Väinö Jokinen, files received from Pauli Ojala, HTML-formatting done by Kurt Stüber, October 2003.
Dieses Buch ist Teil von www.biolib.de der virtuellen biologischen Fachbibliothek..
© Kurt Stueber, 2003