239
vaaoillamme mitata. VI. Eetterin olomuodon voi todennäköisesti, määrätyillä edellytyksillä, yhä tapahtuvan tiivistämisen kautta muuttaa painollisen aineen kaasumaiseksi ololpuodoksi, samoin kuin sitte tämä taas kylmentämisen kautta muuttuu nestemäiseksi ja edelleen kiinteäksi. VII. Nämä aineen olomuodot järjestyvät siis (mikä monistisen maailmansyntyopin kannalta on sangen tärkeätä) kehitykselliseksi, yhdenjaksoiseksi sarjaksi; me erotamme tässä sarjassa viisi astetta: 1. eetterisen, 2. kaasumaisen, 3. nestemäisen, 4. kiinteisnestemäisen (elävä alkulima) ja 5. kiinteän olomuodon. VIII. Eetteri on yhtä ääretön ja mittaamaton kuin itse tila; se on lakkaamattomassa liikkeessä.
Eetteri ja painollinen aine. "Eetterin olemuksen valtavaan pääkysymykseen", kuten Hertz sitä hyvällä syyllä nimitti, liittyy myöskin kysymys eetterin suhteesta painolliseen aineeseen; sillä nämä aineen molemmat pääosat eivät vain ole kaikkialla mitä läheisimmässä ulkonaisessa kosketuksessa, vaan myöskin ikuisessa voimavaikutteisessa vuorovaikutuksessa toisiinsa. Yleisimmät luonnonilmiöt, jotka fysiikka erottaa luonnonvoimiksi tai "aineen toiminnoiksi", voi jakaa kahteen ryhmään, joista toinen etupäässä (mutta ei yksinomaan) on eetterin toimintaa, toinen samoin painollisen aineen toimilltaa. Valon, säteilevän lämmön, sähkön ja magnetismin ilmiöt ovat pääasiassa painottoman eetterin välityksellä syntyneitä; sitävastoin painon, jatkuvaisuuden, aineenlämmön ja kemiallisen taipumuksen ilmiöt ovat pääasiassa painollisen aineen, massan, välityksellä syntyneitä. Mutta tämä jaotus ei merkitse mitään ehdotonta näiden tarmoilmiöryhmien erottamista; päinvastoin pysyvät molemmat siitä huolimatta keskenäisessä