Ernst Haeckel: Maailmanarvotukset (Weltraetsel) (1912)

Volltext

[Vorige Seite][Index][Nächste Seite]

217

silmillään, kuulevat hänen äänensä korvillaan, laulavat äänijänteillään lauluja hänen kunniakseen j. n. e. Lyhyesti sanoen, kristillisen paratiisin nykyaikaiset asujamet ovat yhtäläisesti ruumiin ja sielun muodostamia kaksoisolioita, joilla yhtäläisesti on kaikki maallisen ruumiin elimet, kuin germaanien esi-isät Odinin luona Valhallan saleissa, kuin "kuolemattomat" turkkilaiset ja arabia-laiset Muhammedin suloisissa paratiisipuutarhoissa, kuin vanhojen kreikkalaisten puolijumalat ja sankarit Zeyn pöydässä Olympossa, nektaaria ja ambroosiaa nauttien.

Mutta kuvailtakoonpa tämä "iankaikkinen elämä" paratiisissa mitenkä ihanaksi tahansa, niin täytyy sen ajanpitkään käydä tavattoman ikävystyttäväksi. Ja sitten jopa: "Iankaikkisesti!" Keskeyttämättä, edelleen kehittymättä elää tätä iankaikkista yksilöllisen olemassaolon elämää! "Ikuista juutalaista" koskevan syvämielisen tarun, kertomuksen onnettomasta, rauhaa turhaan etsivästä Ahasveruksesta, pitäisi valaista meille, millainen arvo on tuollaisella "iankaikkisella elämällä!" Parasta, mitä me voimme toivoa itsellemme uuraan, parhaan omantuntomme mukaan hyvin vietetyn elämän jälkeen, on. haudan ikuinen rauha: "Herra, lahjota heille ikuinen rauha!"

Jokaisen järkevän sivistyneen henkilön, joka tuntee geologisen ajanlaskun, ja joka on ajatellut maanpallolla vallitsevan elimellisen elämän vuosimiljoonia pitkää sarjaa, täytyy ennakkoluulottomasti asiaa arvosteltuaan myöntää, että tuo arkipäiväinen "iankaikkisen elämän" ajatus ei parhaimmallekaan ihmiselle ole suloista lohdutusta, vaan pelottava uhkaus. Vain selvän arvostelun ja johdonmukaisen ajattelun puutteessa voi muuta väittää


Text translated by Väinö Jokinen, files received from Pauli Ojala, HTML-formatting done by Kurt Stüber, October 2003.
Dieses Buch ist Teil von www.biolib.de der virtuellen biologischen Fachbibliothek..
© Kurt Stueber, 2003