186
varvulla) itsenäiset liikkeet, "nukkuvilla kasveilla" (myöskin pääasiassa hernekasveihin kuuluvia) nukkumaliikkeet j. n. e. hämmästyttävästi samallaisia kuin monien alempien eläimien; se, joka selittää, että näillä viimeksimainituilla on tajuntaa, ei aivan varmaan voi kieltää, ettei sitä ole myöskin näillä tässä mainitsemillamme kasveilla.
V. Solupohjainen tajunnan teoria: tajunta on kaikkien solujen elollinen ominaisuus. Soluopin käyttäminen kaikilla biologian aloilla vaatii myöskin soluterian sovelluttamista sielutieteen alalle. Samalla syyllä kuin ruumiinrakenneopissa ja elontoimintaopissa selitetään elävä solu "alkeiselimistöksi", ja soluopin nojalla kokonaan selitetään korkeampien monisoluisten kasvien ja eläinten ruumiinrakenne ja ruumiintoiminta, samalla syyllä voi myöskin pitää "solusielua" sielullisena alkeisosana ja korkeampien elimistöjen yhdistettyä sieluntoimintaa niiden solujen yhtyneen sieluntoiminnan tuloksena, jotka elimistön muodostavat. Olen esittänyt tämän solusielutieteen pääajatukset jo v. 1866 teoksessani " Yleinen muoto-oppi" ja myöhemmin niitä edelleen kehittänyt kirjasessa "Solusieluja ja sielusoluja ". Syvällisempään tämän "alkeissielutieteen" tutkimukseen johti minut monivuotinen työskentelyni yksisoluisten eliömuotojen tutkimisessa. Monissa näissä pienissä (useimmiten vain mikroskoopilla näkyvissä) alkeiselimistöissä havaitsee samallaisia tunnon ja tahdon ilmauksia, samallaisia vaistoja ja liikkeitä kuin korkeammissa eläimissä; vallankin on täten laita sangen tunnokkaiden ja eloisasti liikkuvain likoeläimien. Sekä näiden ärtyväisten pikkueliöiden suhtautumisessa ulkomaailmaan että mo-nissa muissa niiden elonilmauksissa, esim. juurijalkaisten ja sädejalkaisten ihmeellisessä kuorirakenteessa