Ernst Haeckel: Maailmanarvotukset (Weltraetsel) (1912)

Volltext

[Vorige Seite][Index][Nächste Seite]

176

hiukan eroavia väliasteita. Yleiset tärkeiden, hiljattain tässä suhteessa pitkälle edistyneiden tutkimusten tulokset ovat seuraavat:

I. Nisäkkäiden aivot kehittyvät kyllä, samalla tavalla kuin muidenkin luurankoisten, kolmesta peräkkäinolevasta rakosta, jotka syntyvät siten että alkuaan yksinkertainen aivorakko kuristuu kahdesta kohden kokoon; ne eroavat kuitenkin muiden luurankoisten aivoista eräiden ominaisuuksien kautta, jotka ovat yhteisiä kaikille luokan jäsenille; sellaisia ominaisuuksia on ennen kaikkea ensimäisen ja kolmannen rakon, isojen aivojen ja pienten aivojen, valtava kehittyminen, samalla kun toinen rakko, keskiaivot, kokonaan taantuu. II. Siitä huolimatta liittyy alimpien ja vanhinten nisäkkäiden aivojen kehitys vielä läheisesti niiden paleozooisten esi-isien, kivihiilikauden sammakkoeläinten, aivojen kehitykseen. III. Vasta tertiääriajalla tapahtuu tuo isojen aivojen ominainen täysi kehitys, joka niin huomattavasti erottaa nuoremmat nisäkkäät vanhemmista. IV. Se erikoinen (sekä kokoon että laatuun nähden tapahtunut) isojen aivojen kehitys, joka kohottaa ihmisen niin korkealle, ja joka tekee mahdolliseksi hänen etevän sielullisen toimintansa, tapahtuu, paitsi ihmisellä, vain eräillä nuoremman tertiääriajan korkeimmalle kehittyneillä nisäkkäillä, ennen kaikkea ihmisenmuotoisilla apinoilla. V. Eroavaisuudet, joita on ihmisen ja ihmismuotoisten apinain aivojenrakenteessa ja sielunelämässä ovat pienempiä kuin vastaavat eroavaisuudet ihmismuotoisten apinain ja alempien kädellisten (vanhimpien apinain ja puoliapinain) välillä. VI. Senvuoksi on ihmissielun historiallista asteettaista kehittymistä


Text translated by Väinö Jokinen, files received from Pauli Ojala, HTML-formatting done by Kurt Stüber, October 2003.
Dieses Buch ist Teil von www.biolib.de der virtuellen biologischen Fachbibliothek..
© Kurt Stueber, 2003