166
rihmasien välityksellä suoranaisessa yhteydessäkin; 2. sikiörakkulan yksilöllisessä muodossa ilmenevän koko soluyhdistyksen yhtenäisenä tuntemisena.
Sikiörakkulamuodostuman syysuhteiseen ymmärtämiseen johtaa meidät elämänsynnyn peruslaki, siten että se periytymisen kautta selittää sikiörakkulassa välittömästi havaittavat ilmiöt ja osottaa miten ne johtuvat vastaavista historiallisista tapahtumuksista, jotka alkuaan ovat tapahtuneet vanhinten alkeiselimistösoluyhdistysten syntyessä. Mutta näitä vanhimmissa soluyhdistyksissä havaittavia tärkeitä tapahtumuksia opimme elontoiminta- opillisesti ja sielutieteellisesti ymmärtämään havaitsemalla nykyään vielä eläviä soluyhdistyksiä ja kokeilemalla niiden suhteen. Sellaisia nykyaikaisia kiinteitä soluyhdistyksiä ovat esim. tunnetut "palloeliöt" (Volvocina). Niiden liikkuminen tapahtuu nopeaan heiluvien väryskarvojen avulla, joita on eliön pinnalla olevissa soluissa. Kaikissa näissä soluyhdistyksissä voimme jo vierekkäin havaita kaksi erilaista sielullisen toiminnan astetta: I. eri soluyksilöiden solusielut ja II. koko soluyhdistyksen soluyhdistyssielun.
Kudossielu; sielun sukukehityksen kolmas pää-aste. Kaikilla monisoluisilla ja kudoksellisilla kasveilla ja samoin alimmilla, hermottomilla monisoluisten eläinten ryhmillä on erotettava lähinnä kaksi erilaista sieluntoiminnan muotoa, nimittäin A. kudokset muodostavien eri solujen sielut ja B. solujen muodostaman kudoksen eli "soluvaltion" sielu. Tämän kudossielun muodostaa näillä kaikilla eliöillä se korkeampi sielullinen toiminta, joka saattaa monisoluisen elimistön kokonaisuudessaan osottautumaan yhtenäiseksi eläväksi olennoksi eli elontoiminnalliseksi yksilöksi", todelliseksi