Ernst Haeckel: Maailmanarvotukset (Weltraetsel) (1912)

Volltext

[Vorige Seite][Index][Nächste Seite]

127

telyyn, jota nimitämme "sieluksi", liittyy aina aineenvaihdos.

Tuntemusten erilaiset asteet. Kaikki elolliset luonnonesineet poikkeuksetta ovat tunnokkaita; ne erottavat niitä ympäröivän ulkomaailman oloja, ja nämä olot ja niiden muutokset saavat elollisissa luonnonesineissä aikaan eräitä muutoksia. Valo ja lämpö, painovoima ja sähkö, ympäristössä tapahtuvat fysiikalliset ja kemialliset muutokset vaikuttavat "kiihottavasti" tunnokkaaseen psykoplasmaan ja saavat sen hiukkeellisessa kokoonpanossa aikaan muutoksia. Sen tunnokkaisuudessa erotamme seuraavat viisi astetta: I. Elimistöjen kehityksen alimmilla asteilla on koko psykoplasma sellaisenaan tunnokas, ja siihen vaikuttava kiihotus saa siinä aikaan muutoksia; siten alemmilla alkeiselimistöillä, monilla kasveilla ja eräillä kaikkein epätäydellisimmillä eläimillä. II. Toisella asteella alkaa ruumiin pintaan kehittyä mahdollisimman yksinkertaisia aistinvälineitä; ollen muodoltaan plasmakarvoja ja pigmenttiainepilkkuja, ovat ne kosketuselinten ja silmien edeltäjiä; sellaisia on eräillä korkeammilla alkeiselimistöillä, mutta myöskin monilla alemmilla eläimillä ja kasveilla. III. Kolmannella asteella on näistä yksinkertaisista aluista erilaistumisen kautta kehittynyt erikoisia aistimia ominaisine tehtävineen: hajun ja maun kemialliset välineet, kosketuksentunnon ja lämmöntunnon, kuulon ja näön fysiikalliset elimet. Näiden korkeampien aistimien erikoistoiminta ei ole mikään eliöiden alkuperäinen ominaisuus, vaan on se saavutettu toiminnallisen mukautumisen ja jaksollisen periytymisen tietä. IV Neljännellä asteella tapahtuu hermoston keskittyminen ja samalla tunnon keskittyminen; aikaisempien eristettyjen


Text translated by Väinö Jokinen, files received from Pauli Ojala, HTML-formatting done by Kurt Stüber, October 2003.
Dieses Buch ist Teil von www.biolib.de der virtuellen biologischen Fachbibliothek..
© Kurt Stueber, 2003