Ernst Haeckel: Maailmanarvotukset (Weltraetsel) (1912)

Volltext

[Vorige Seite][Index][Nächste Seite]

72

tyksellinen sikiökehitystapahtuma koko eläinkunnassa, on sama.

Erittäin tärkeältä näytti minusta siinä suhteessa se seikka, että sienieläimillä ja alemmilla polttiaiseläimillä (polyypeillä, meduusoilla), pitkän ajan tai jopa koko elinajankin kuluessa, ruumiin muodostaa vain kaksi yksinkertaista solukerrosta. Jo Huxley oli meduusoilla niitä verrannut luurankoisten molempiin alkeissikiölehtiin. Nojautuen näihin havainnoihin ja vertailuihin, esitin sitte 1872 teoksessani "Kalkkisienien biologia" n. s. gastreaopin, jonka tärkeimmät oppilauselmat ovat seuraavat: I. Koko eläinkunta jakautuu kahteen oleellisesti erilaiseen ryhmään: yksisoluisiin alkueläimiin (Protozoa) ja monisoluisiin kudoseläimiin (Metazoa); alkueläinten elimistönä on koko elinajan yksinkertainen solu (harvemmin löyhä soluyhteys, jossa ei vielä voi puhua kudosmuodostuksesta). II. Sitävastoin on kudoseläinten elimistö vain ensimäisessä alussaan yksisoluinen, mutta myöhemmin kokoonpantu monista soluista, I jotka muodostavat kudoksia. III. Vain kudoseläimillä kehittyy todellisia sikiölehtiä, ja näistä kudoksia, joita ei alkueläimillä vielä ole ensinkään. IV. Kaikilla kudoseläimillä syntyy aluksi vain kaksi alkeissikiölehteä, joilla kaikkialla on sama oleellinen merkitys: ulommaisesta, iholehdestä, kehittyy ulommainen ihonpeite ja hermosto, sisemmästä, suolilehdestä, sitävastoin suolikanava ja kaikki muut elimet. V. Sinä sikiömuotona, joka kaikkialla aluksi alkaa kehittyä hedelmäitetystä munasta ja joka on kokoonpantu noista molemmista alkeissikiälehdistä, on suolitoukka eli maljakkosikiä (gastrula); sen maljakkomainen, kaksikerroksellinen ruumis muodostaa alkuaan keskustaansa yksinkertaisen ruokaasulattavan


Text translated by Väinö Jokinen, files received from Pauli Ojala, HTML-formatting done by Kurt Stüber, October 2003.
Dieses Buch ist Teil von www.biolib.de der virtuellen biologischen Fachbibliothek..
© Kurt Stueber, 2003