44
dettava vanhemmasta sammakkoeläinten luokasta; mutta ne eroavat kaikista näistä muista nelijalkaisista lukuisiin sangen huomattaviin ruumiinrakennetta koskeviin tunnusmerkkeihin nähden. Ulkonaisesti on ennenkaikkea huomattava ihon karvapeite, sekä kahdenlaisten ihorauhasten, hikirauhasten ja talirauhasten, olemassaolo. Vatsapuolisella iholla tapahtuneen näitten rauhasten paikallisen muuttumisen kautta syntyivät ne elimet, jotka ovat tälle luokalle erikoisesti luonteenomaisia ja joista luokka on saanut nimensäkin, nisät. Tämän tärkeän poikastenhoidon välineen muodostavat maitorauhaset ja (vatsapuolisen ihon poimusta muodostuneet) nisäpussit; niiden edelleenkehittymisen kautta syntyivät nännit, joista nuori nisäkäs imee emonsa maitoa. Sisäisessä ruumiinrakenteessa on erikoisesti huomattava täydellinen pallea, lihaksinen väliseinämä, joka kaikilla nisäkkäillä kokonaan erottaa rintaontelon vatsaontelosta. Millään muilla luurankoisilla eivät nämä ontelot ole erillään. Lukuisia merkillepantavia muodostuksia on myöskin nisäkkäiden pääkopassa, sellainen on varsinkin leukojen rakenne (yläleuka, alaleuka ja kuuloluut). Mutta myöskin nisäkkäiden aivoissa, haistinelimissä, sydämessä, munuaisissa ja muissa ruumiinosissa on erikoisia omituisuuksia sekä niiden suurempiin että pienempiin osiin nähden; nämä seikat kaikki yhdessä viittaavat epäämättömästi siihen, että nisäkkäät jo aikaisin ovat eronneet vanhemmista matelijain ja sammakkoeläinten kantaryhmistä, mikä on tapahtunut viimeistään triaskaudella. Näissä kaikissa tärkeissä suhteissa on ihminen todellinen nisäkäs.
Ihmisen istukkaeläinlaatu. Ne monet eläinlahkot, joita nykyaikainen eläintieteellinen järjestelmä erottaa