Ernst Haeckel: Maailmanarvotukset (Weltraetsel) (1912)

Volltext

[Vorige Seite][Index][Nächste Seite]

42

hemmin tätä käsitettä laajennettiin, kun Cuvier oli osottanut, että myöskin "kaksijalkaiset" linnut ja ihmiset oikeastaan ovat nelijalkaisia eläimiä; hän todisti, että neljän jalan sisäinen luusto kaikilla maallaelävillä luurankoisilla, sammakkoeläimistä aina ihmiseen asti, alkuaan oli samalla tavalla kokoonpantu määrätystä jäsenluvusta. Myöskin ihmisen "käsissä", yölepakon ja linnun "siivissä" on sama perikuvallinen luurakennus kuin juoksevien, varsinaisesti nelijalka.isten eläinten "etujaloissa".

Tämä kaikkien nelijalkaisten neljässä raajassa havaittava monimutkaisen luurakenteen anatominen yhtenäisyys on sangen tärkeä. Tullakseen siitä todella vakuutetuksi, tarvitsee vain tarkkaavaisesti verrata salamanterin tai sammakon luurankoa apinan tai ihmisen luurankoon. Silloin näkee heti, että edessä hartiat ja takana lantiot on pantu kokoon samoista pääosista kuin muillakin" nelijalkaisilla ". Kaikkialla näemme, että varsinaisen jalan ensimäisessä jäsenessä on vain yksi ainoa vahva putkiluu (edessä olkavarsi, takana reisiluu); sitävastoin on toista jäsentä alkuaan aina tukemassa kaksi luuta (edessä kyynärluu ja värttinäluu, takana sääriluu ja poheluu). Jos sitte edelleen vertaamme varsinaisen jalan tarkempaa rakennetta, niin hämmästyttää meitä huomio, että lukuisat sen muodostavat pienet luut samoin ovat kaikilla puheenaolevilla eläimillä samallaisesti järjestyneet ja erottuneet; eturaajoissa vastaavat toisiaan kaikissa nelijalkaisten luokissa seuraavat kolme etujalan (tai "käden") luuryhmää: I. ranne, II. välikämmen ja III. viisi sormea; samoin takaraajoissa seuraavat kolme takajalan luu;. ryhmää: I.. nilkka, II. jalkapöytä ja III. viisi varvasta.


Text translated by Väinö Jokinen, files received from Pauli Ojala, HTML-formatting done by Kurt Stüber, October 2003.
Dieses Buch ist Teil von www.biolib.de der virtuellen biologischen Fachbibliothek..
© Kurt Stueber, 2003