21
siin. Eninten valitettava on se seikka, että nykyinen sivistysvaltio heittäytyy sivistysvihollisen kirkon syliin, ja että puolueitten ahdasjärkinen itsekkyys, lyhytnäköisten puoluejohtajain sokeus tukee pappisvaltaa. Sen kautta syntyy niin surullisia kuvia kuin ne mitä 19:nnen vuosisadan lopulla saamme Saksan valtiopäivistä: Saksan sivistyneen kansan kohtalot paavimielisen keskustan käsissä, roomalaisen paavinvallan johtovallan alaisina, joka on sen pahin ja vaarallisin vihollinen. Oikeuden ja järjen sijasta on vallassa taikausko ja tyhmyys. Valtiojärjestyksemme voi vain silloill tulla paremmaksi, jos se vapautuu kirkon kahleista ja jos se yleisen luonnontieteellisen sivistyksen kautta kohottaa kansalaisten maailman- ja ihmistuntemuksen korkeammalle asteelle. Yksinvaltako vai tasavalta, ylimysvaltainenko vai tasavaltainen hallitusmuoto, ne ovat toisarvoisia kysymyksiä tuon suuren pääkysymyksen rinnalla: Tuleeko nykyaikaisen sivistysvaltion olla hengellinen vaiko maallinen ? Johdetaanko sitä jumalaisvaltaisesti, järjettömien uskonkappaleiden ja pappisvaltaisen mielivallan mukaan, vaiko lakivaltaisesti, järjellisten lakien ja kunsalaislakien mukaan?
Meidän koulumme. Yhtävähän kuin oikeudenkäyttömme ja valtiojärjestyksemme, yhtä vähän vastaa myöskään meidän nuorisokasvatuksemme ensinkään niitä vaatimuksia, joita 19:nnen vuosisadan tieteellinen edistys asettaa nykyaikaiseen sivistykseen nähden. Luonnontiede, joka on ehtinyt niin paljon pitemmälle kaikkia muita tieteitä ja joka, oikein asiaa katsoen, myöskin on sisällyttänyt itseensä kaikki niinsanotut hengentieteet, saa meidän kouluissamme yhä vielä olla tuhkimon nurkassa, useista opettajistamme näyttää