6
nismen"("Elimistöjen yleinen muoto-oppi"). Se oli kuitenkin laaja ja vaikeatajuisesti kirjotettu teos, joka on saanut vain sangen vähän lukijoita. Siinä teoksessa ensi kertaa yritettiin sovelluttaa vastaperustettu kehitysoppi elimellisen muoto-opin koko alalle. Tehdäkseni tunnetuksi ainakin osan uusista siihen sisältyvistä ajatuksista ja herättääkseni samalla entistä laajemmissa piireissä mielenkiintoa vuosisatamme suurimpiin tietämisen edistysaskeleisiin, julkaisin kaksi vuotta myöhemmin (1868) teokseni "Natürliche Schöpfungsgeschichte" ("Luonnollinen luomishistoria"). Kun tämä helppotajuisemmin kirjotettu teos suurista puutteistaan huolimatta on levinnyt yhdeksänä suurena painoksena ja käännetty kahdelletoista eri kielelle, on se melkoisesti levittänyt monistista maailmankatsomusta. Sama pitänee paikkansa myöskin vähemmän luettuun "Antropogeniaan" ("Ihmisensyntyoppiin") nähden, jossa minä (v. 1874) yritin suorittaa niin vaikeaa tehtävää kuin on ihmisen kehityshistorian tärkeimpien tosiseikkojen tunnetuiksi ja ymmärretyiksi tekeminen yhä laajemmissa piireissä; tämän teoksen neljäs uudistettu painos ilmestyi v. 1891. Eräitä merkityksellisiä ja erittäin arvokkaita edistysaskeleita, joita viime vuosina on tehty tällä antropologian, s. o. ihmistä ja ihmissukua tutkivan tieteen, tärkeimmällä alalla, olen valaissut esitelmässä,: jonka pidin"Nykyisistä tiedoistamme ihmisen alkuperään nähden" v. 1898 neljännessä kansainvälisessa eläintieteilijäin kokouksessa Cambridgessa (seitsemäs painos tätä sittemmin kirjasena julaistua esitelmää ilmestyi v. 1899). Useampia yksityisiä nykyaikaisen, luonnonfilosofiamme kysymyksiä, jotka ovat erikoisen mielenkiintoisia, olen käsitellyt teoksessani "Gesammelte