399
vuorovaikutuksesta; mutta häneltä puuttui silloin vielä valintaperiaate, ja häneltä puuttui ennen kaikkea tuo elimistöjen todellisen olemuksen syvällinen ymmärtämys, joka vasta myöhemmin saavutettiin kehityshistorian ja soluopin perustamisen kautta. Yleisesti omaksumalla näiden ja muiden tieteenhaarojen tulokset, ja elimistölen sukuhistorian avulla saatuamme yhtenäisen käsityksen niistä, perustimme monistisen biologian, jonka periaatteet minä (1866) olen yrittänyt esittää" Yleisessä muoto-opissani". (Vert. teostani "Luonnollinen luomishistoria", 11:s painos 1908). Elontoimintaopin yleisiin kysymyksiin olen kehitysopp, ja yrittänyt käyttää vuonna 1904 ilmestyneessä teoksessani "Elämänihmeet" (Yleistajuisia tutkielmia biologisen filosofian alalta, "Maailmanarvotukset" -teokseni täydennysnidos).
VI.Ihmistieteen edistys. Kaikkien muiden tieteiden ensimäisenä on eräässä mielessä todellinen, todella järjellinen ihmistiede. Vanhan viisaan sanat: "Ihminen, tunne itsesi” ja toinen kuuluisa lause: "Ihminen on kaikkien oleitten mitta", on aina tunnustettu oikeiksi ja siinä mielessä käytetty. Ja kuitenkin on tämä tiede-sanan laajimmassa merkityksessä -kauemman kuin kaikki muut saanut menehtyä perinnäisoppien ja taika-uskon kahleissa. Tämän teoksen ensimäisessä osassa olemme nähneet, miten vitkaisasti ja myöhään tieto ihmisen elimistöstä on kehittynyt. Yksi ihmistieteen tärkeimmistä haaroista, sikiöhistoria, sai varman perustan vasta v. 1828 (Baerin tutkimusten kautta) ja toinen yhtä tärkeä, soluoppi, vasta 1838 (Schwannin tutkimusten kautta). Vielä myöhemmin ratkaistiin "kaikkien kysymysten kysymys", valtava ”ihmisen alkuperää" koskeva arvotus, Vaikka Lamarck jo 1809 oli osoittanut ~in9an