378
seurustelu hänen kanssaan on "saastaista". Loukattu luonto on tämän halveksumisen pelottavasti kostanut; sen surulliset seuraukset on varsinkin paavilaisuuden keskiajan sivistyshistoriaan kirjotetut verisin kirjaimin.
Paavllaisuuden siveysoppi. Roomalais-katolilaisen kirkon ihmeteltävä papisto, joka ei halveksinut mitään keinoja saattaakseen mielet ehdottoman herruutensa alaisiksi, sai mainion aseen käsiinsä kehittäessään tuota "saastaisuuden" katsantokantaa ja samalla sitä itsensäkiduttavaista mielipidettä, että pidättäytyminen kanssakäymisestä naisen kanssa olisi hyve. Jo ensimäisillä vuosisadoilla jälkeen Kristuksen pidättäytyivät monet papit vapaaehtoisesti avioliitosta, ja pian nousi tämän avioliitosta pidättäytymisen luuloteltu arvo niin korkeaksi, että se julistettiin pakolliseksi. Siveettömyys, joka tämän johdosta levisi, on uudemman sivistyshistorian tutkimusten kautta tullut yleisesti tunnetuksi. Jo keskiajalla tuli katolisten pappien harjottamasta kunniallisten vaimojen ja neitosten viettelemisestä (missä rippituolilla oli tärkeä merkitys) julkisen pahennuksen asia; useat seurakunnat vaativat, että naisten suojelemiseksi "siveiden" pappien sallittaisiin pitää jalkavaimoja! Kristillisissä kirkolliskokouksissa, joissa uskottomia kerettiläisiä poltettiin elävinä, oli kokoontuneitten kardinalien ja piispojen pitovieraina kokonaisia laumoja ilotyttöjä. Katolisen papiston salaiset ja julkiset irstailut kävivät niin häpeämättömiksi ja yhteiskunnalle vaarallisiksi, että jo ennen Lutheria niistä johtunut suuttumus oli yleinen ja kaikkialla kuului vaatimus "kirkon uudistamisesta päähän ja jäseniin nähden". Tunnettua on että siitä huolimatta nämä epäsiveelliset olosuhteet yhä edelleen vallitsevat (joskin salaisempina) katolisissa maissa. Aikaisemmin