75
se kiistämätön asia, että ihminen, samoin kuin kaikki muut kudoseläimet, on periytymisen kautta saanut kaikki henkilölliset ominaisuutensa, ruumiilliset ja henkiset, molemmilta vanhemmiltaan; ja edelleen johtuu siitä se merkitykseltään tärkeä vakaumus, että uusi, tuolla tavoin syntynyt yksilö ei mitenkään voi vaatia olevansa "kuolematon".
Hedelmöittymisen ja sukupuolisen siitoksen yksityiskohtaisemmat tapahtumat yleensä ovat senvuoksi merkitykseltään mitä tärkeimpiä; yksityiskohdissaan tunnemme ne vasta vuodesta 1875 alkaen. Ainoa oleellinen tapahtuma hedelmöittymisessä on molempien sukupuolisolujen ja niiden keskusosasien yhtyminen. Miljoonista miehen siittiösoluista, joita parveilee naisen munasolun ympärillä, tunkeutuu vain yksi ainoa sen soluaineeseen. Molempien solujen solutumat, siementuma ja munatuma, sulavat yhteen. Siten syntyy uusi solu, jossa ovat yhtyneinä molempien vanhempien perinnölliset ominaisuudet; siementuma siirtää isän, munasolun tuma äidin luonteenominaisuudet kantasolalle, josta sitte lapsi kehittyy; siten on asianlaita niin ruumiillisiin kuin henkisiinkin ominaisuuksiin nähden.
Ihmisen sikiöaiheet. Sikiölehtien muodostuminen kantasolun perättäisten jakautumisten kautta, gastrulan ja edelleen siitä kehittyvien sikiömuotojen syntyminen tapahtuu ihmisellä aivan samalla tavoin kuin muillakin korkeammilla nisäkkäillä, ja ovat siinä havaittavissa samat erikoispiirteet, jotka erottavat tämän ryhmän sitä aiemmista luurankoisista. Merkityksellinen kordulaksi eli "selkäjännetoukaksi" nimitetty sikiömuoto, joka aluksi syntyy gastrulasta, on kaikilla luurankoisilla kaikkeen oleelliseen nähden samalla tavalla muodostu-